Lapuan lumiaura

Lapuan lumiaura

lapuanlumiaura

Vapaussodan tunnetuimpiin valokuviin kuuluu kuva Lapuan Lauriloista, joita myös ”Lapuan lumiauraksi” kutsuttiin.

Kuva on otettu Lapualla 1. maaliskuuta 1918.

Kuvassa keskellä seisoo talonpoikaispäällikkö, aiemmin Suomen vanhan kaartin aliupseerina ja poliisikonstaapelina toiminut Matti Erkki Laurila (1865-1918), Lapuan Sähkö Oy:n isännöitsijä, joka ehdottomalla karismallaan johti vapaussodassa lapualaisia suojeluskuntalaisia. Vasemmalla on hänen vanhin poikansa Matti Laurila (1895-1983), myöhemmin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin piiripäällikkö ja jääkärieversti, yllään upouusi jääkäriformu. Oikealla Ilmari Laurila (1897-1918), tekniikan ylioppilas, joka kaatui komppanianpäällikkönä isä-Matin kanssa samassa taistelussa 16. maaliskuuta 1918 Länkipohjassa.

Lauriloiden sankarikuolema saavutti suorastaan tarunhohtoisen maineen kautta koko maan. Ylipäällikkö Mannerheim lähetti kuolemaa seuraavana päivänä Lapuan kirkossa luettavaksi sähkösanoman:

 ”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. – – Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

Ilmari Kianto kirjoitti hautajaisia varten runon Lapuan Lauriloille, Wapauden ristin ritareille, jonka ensimmäinen säkeistö tekee kunniaa Lapualle:

”Se on Lapua, joka latua näyttää!

Se on Lapua, joka johdattaa!

Se on Lapua, joka kalpaa käyttää!

Ja Suomen joukkoja kannustaa!”

Tunnetuin ylistyslaulu Lapuan Lauriloille on kuitenkin Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämä marssi Vilppulan urhojen muistolle, jota Lapuan päivillä 14. heinäkuuta 1918 pidetyn ensiesityksensä jälkeen on kuultu lukemattomia kertoja isänmaallisissa tilaisuuksissa. Siitä tuli myös Etelä-Pohjanmaan suojeluskunta- ja lottapiirien kunniamarssi. Se viimeistään sinetöi Matti Laurila vanhemman muiston, ei ainoastaan lapualaiseksi, vaan laajemmin yhdeksi pohjalaisen vapauden- ja maanpuolustustahdon symboleista. Marssin – tai ehkä paremminkin hymnin – loppuosa kuuluu seuraavasti:

”Laurilan työ sekä Vilppulan vaihe,

lasten lapsille laulujen aihe,

kunnian miehistä kaunein luku.

Sankarit vaan, niin käy kuolemaan.”

Jussi Niinistö

Kirjoittaja on Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön perinnetyön sihteeri.