P.E. Svinhufvud

Asianajajana, puhemiehenä ja tuomarina

Svinhufvud toimi prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen murhanneen Lennart Hohenthalin puolustusasianajajana. Vuonna 1906 hän siirtyi Heinolan tuomiokunnan tuomariksi.

Ensimmäisillä yksikamarisilla valtiopäivillä 1907 hänet valittiin puhemieheksi. Jo tuolloin monet pitivät häntä laittomuuden tunnetuimpana vastustajana. Hänen puheensa eduskunnan avajaisissa johtivat kuitenkin eduskunnan hajoittamiseen. Hänet valittiin uudestaan puhemieheksi 1908- 1912, kaikkiaan yhdeksän kertaa peräjälkeen. 1.2.1913 ennen valtiopäiviä Svinhufvud kirjoitti kirjeen eduskuntaryhmille varoittaen heitä, ettei hän voi ottaa vastaan puhemiehen tointa lausumatta julki mielipidettään valtiollisesta asemasta. Svinhufvudia ei enää valittu puhemieheksi.

Käräjäpöytä, jonka äärestä Svinhufvud pidätettiin Jo vuonna 1908 hän oli muuttanut Luumäelle Kotkaniemeen saatuaan Lappeen kihlakunnan tuomarin viran. Jäätyään pois puhemiehen virasta, hän vetäytyi tuomariksi. Prokuraattori Kasanskin pyytäessä lyhennysotetta eräästä Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta Svinhufvud kieltäytyi, sillä Kasanski oli laittomasti yhdenvertaisuuslain nojalla nimitetty virkaansa. Kenraalikuvernöörin päätöksellä 13.11.1914 Svinhufvud erotettiin virastaan ja 25.11. hänet pidätettiin Luumäen käräjätalossa ja vietiin Viipurin lääninvankilaan, josta hänet karkoitettiin Tomskin kuvernementtiin Siperiaan.

Puolitoista vuotta aikaisemmin, kesäkuussa 1913, oli Svinhufvud pitänyt hyvin jyrkän ja rohkean puheen Terijoen laulu-, soitto- ja urheilujuhlilla.

Vuosina 1905-1914

  • Suurlakko 1905 ja sortotoimenpiteiden peruuttaminen marraskuun manifestilla
  • Eduskuntauudistus: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, suhteellinen vaalitapa, yksikamarijärjestelmä
  • Ensimmäinen maailmansota syttyi
Lähteet:
H.J. Viherjuuri, H. Kekoni: Ukko-Pekka, Kuvakirja P. E. Svinhufvudin elämästä, Otava 1936
Martti Häikiö: Kansallisbiografia, SKS
Rakas on meille tämä pitäjä: Kuvia ja tarinoita Luumäeltä