P.E. Svinhufvud

Lapsuus ja nuoruus

P.E. Svinhufvud ja sisarensa Mathilda lapsinaPehr Evind Svinhufvud syntyi 15.12.1861 Sääksmäen Rapolassa. Merikapteeni isän ja lääninkamreeri isoisän kuoltua alle kouluikäinen Svinhufvud muutti äitinsä ja sisarensa kanssa Helsinkiin. Opinnot hän suoritti ruotsinkielisessä Helsingin normaalikoulussa ja Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, josta hän valmistui ensin filosofian maisteriksi ja 1886 molempien oikeuksien kandidaatiksi.

P.E. Svinhufvud meni naimisiin turkulaisen Alma Ellen Timgrenin kanssa. Hän osallistui valtiopäiville ensimmäisen kerran 1894. Ensimmäisten joukossa hän puolusti oikeutta käyttää suomen kieltä valtiopäivillä. Svinhufvud työskenteli jonkin aikaa Turun hovioikeudessa, kunnes hänet ja puolentoistakymmentä muuta hovioikeuden jäsentä kenraalikuvernööri Bobrikovin toimesta erotettiin viroistaan.

Svinhufvud muutti Helsinkiin, ryhtyi asianajajaksi ja osallistui sekä valtiopäiville että passiivista vastarintaa johtaneen kagaalin toimintaan.

Vuosina 1861-1904

  • Suomea hallitsivat Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II
  • Snellmanin esitys suomen kielestä virkakielenä 1861
  • Valtiopäiväuudistus 1863
  • Nälänhätä 1860-luvun lopussa
  • Ensimmäinen sortokausi
  • Bobrikovin helmikuun manifesti 1899
  • Kutsunnoista kieltäytymiset
  • Bobrikovin murha 1904
Lähteet:
H.J. Viherjuuri, H. Kekoni: Ukko-Pekka, Kuvakirja P. E. Svinhufvudin elämästä, Otava 1936
Martti Häikiö: Kansallisbiografia, SKS