P.E. Svinhufvud

Virkaanastujaispuhe 2.3.1931

Suomen kansan edustajat,

kun tänään ryhdyn tasavallan presidentin korkeaan toimeen, tunnen raskaasti sen edesvastuun, minkä minulle uskottu kunniakas tehtävä tuo mukanaan. Koetan tunnollisesti ja maan edun mukaisesti täyttää tämän tehtävän huolimatta korkeasta iästäni.

Maamme suhteissa ulkovaltoihin, joista hallitusmuodon mukaan presidentti määrää, on edeltäjieni johdolla turvattu rauhanomaiset, luottamukselliset välit. Pitäen päämääränä Suomen turvallisuuden edelleen lujittamisen ystävällisillä suhteilla ulkovaltoihin, olen pyrkivä johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa nyt jo vakiintuneella ladulla.

Maamme elää nykyään raskasta taloudellista ahdinkoaikaa, mikä on yhteydessä maailmassa par'aikaa laajalti vallitsevan ankaran pulakauden kanssa. Kansamme on kuitenkin monasti ennenkin sitkeällä työllä ja noudattamalla elintavoissaan suurinta säästäväisyyttä voittanut tätä laatua olevia vaikeuksia. Uskon, että se on vaikeudet nytkin samalla tavalla voittava. Valtiovallan on osaltaan myötävaikutettava tähän tulokseen tarkoin seuraamalla sekä kotimaista, että yleismaailmallista taloudellista tilannetta ja käyttämällä niitä keinoja, jotka kulloinkin havaitaan mahdollisiksi ja välttämättömiksi helpoituksen aikaansaamiseksi ahdinkotilaan. Kansalaisten on joka tapauksessa ensi sijassa myös omin voimin koitettava päästä eteenpäin vaikeuksista huolimatta.

Kaiken työn ja toimen, niin taloudellisen kuin muunkin, perusedellytyksenä on, että oikeus maassa vallitsee ja rauha säilyy. Oikeusturvan ylläpitäminen on valtiovallan tärkein velvollisuus. Sen ohessa tulee kansalaisten kunkin kohdaltaan työskennellä jumalanpelon ja hyvien, kunniallisten tapojen, samoin kuin uhrautuvan isänmaallisen mielen ja lainkuuliaisuuden juurruttamiseksi kaikkiin kansan kerroksiin. Sillä kansamme ei voi menestyä eikä edistyä, ellei näitä sen elinjuuria huolellisesti hoideta.

Teille, arvoisa edeltäjäni tasavallan presidentin toimessa, pyydän lausua hartaat kiitokset siitä arvokkaasta, lämpimän isänmaanrakkauden ja vakavan oikeamielisyyden johtamasta työstä, minkä te presidenttikautenanne olette suorittanut. Mieluisana velvollisuutena on minulle erityisesti lausua teille lämmin kiitos viimeaikaisesta yhteistoiminnastamme maamme asiain johdossa, josta minulle jää mitä paras muisto.

Suomen kansan edustajat, yhteistyö teidän ja hallitusvallan ylimmän johdon välillä kuuluu valtiosääntömme perusteihin, ja tämä yhteistyö tulee, siitä olen vakuutettu, olemaan kiinteä ja hyvä. Siinä mielessä toivotan teille menestystä vastuunalaisessa työssänne rakkaan isänmaamme ja kansamme hyväksi. Herra maata varjelkoon!