Laulut
Soittokunta vapaussodan päätösparaatissa Helsingissä 16.5.1918.
Marssilauluilla on eri maiden armeijoissa vuosisataiset perinteet. Reipas yhteislaulu viihdyttää ja kohottaa mielialaa.
Vapaussodan aikana keksittiin monia marssilauluja, joista muutama jäi elämään. Yksi tunnetuimmista on eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten suosima Suojeluskunnat Suomenmaassa eli Vöyrin marssi. Laulu syntyi aivan sodan alussa, ja sillä oli monta sanoittajaa.
Suojeluskunnat Suomenmaassa
järjestystä vaatii,
kaikki ryssät maasta pois
ja alas punakaarti.
Hei! Saksanniemi, Jääkärjoukko,
Lapuan ja Härmän loukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!
Jääkäreillä mukanaan
on menestys ja onni,
meikäläisten vyöllä riippuu
saksalainen pommi.
Hei! Saksanniemi jne.
Pikkuryssät Pietarissa
näkee pahaa unta,
Venäjä on rajamaa
ja Suomi valtakunta.
Hei! Saksanniemi jne.
Eespäin veikot pelko pois
ja rivakasti tahti,
suojeluskunnat Suomenmaan
on vapauden vahti.
Hei! Saksanniemi jne.
Kirjailija Ilmari Kianto laati Vapaussoturin valloituslaulun, jota laulettiin Kauan on kärsitty -laulun sävelellä. Se oli aikanaan varsin suosittu, sillä useimmat osasivat sen sävelen. Seuraavassa otteita:
Kauvan on kärsitty ryssien valtaa
Suomen kansan vapautta suojellessa.
:,: Ylös pojat Pohjanmaan!
Urhot kalliin Karjalan!
Jäämit ja Savon jussit rintamahan! :,:
Voittoja väkeviä saatu jo monta
Meillä on Valkoisessa Suomessa:
:,: Oulu olkoon omamme!
Vaasa varsin varmamme!
Viipuria vastahan nyt vierimme! :,:
Hannilan harjuilla pommit ne paukkuu!
Raudussa shrapnellit räiskähtelee!
:,: Ahvola se ankarin!
Suninmäki sankarin!
Pullilankin punikit viel’ rangaistaan! :,:
Kuolema korkea – sankarin palkka!
Urhojen haudoilla hurratahan.
:,: Ruumis saakoon haavan vaan!
Kuulat käykööt kulkuaan!
Sielu jääpi perinnöksi syntymämaan. :,:
Viaporin linnahan leijonalippu
Jukoliste, poijat, me nostetahan!
:,: Suomen voimat näytetään!
Keinot karskit käytetään!
Jääkäriveri tässä velvoittaa! :,:
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämä Vilppulan urhojen muistolle sai ensiesityksensä vasta vapaussodan jälkeisillä Lapuan päivillä 14. heinäkuuta 1918, mutta koska se on tunnetuimpia vapaussodasta tehtyjä marsseja, puoltaa se paikkaansa tässä yhteydessä.
Kytösavun aukeilla mailla on kansa
mi aina on vaalinut vapauttansa.
Vannoivat näin pojat urheat siellä:
Orjuus pois, taikka menköön henki,
niinkuin mennyt on isienkin,
kunnia kuolla on vapauden tiellä.
Tää vala on murtumaton.
Se vala on koetettu puhtaana pitää:
painettu on päin inhaa itää,
kaikki, mi jaksoi kalpaa käyttää,
ja pidetään vasta, nyt sekä aina,
orjuuden ies meitä koskaan ei paina.
Taistossa kuollen sen tahdomme näyttää.
Tää vala on murtumaton.
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Utsjoki, Häme, koko Karjalan puoli,
tuntevat mikä on Ilkan suku,
Laurilan työ, sekä Vilppulan vaihe,
lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kaunein luku.
Sankarit vaan, niin käy kuolemaan.
Vapaussodan päätösparaati 16.5.1918 Helsingissä.
Ääninäytteet
”Syvä iskumme on, viha voittamaton…”
Ääninäytteitä Jääkärien marssista ja muista puolustusvoimien kunniamarsseista on vapaasti kuunneltavissa oheisen linkin kautta sotilasmusiikkisivuilta.