Oulu
Lähde: Suomen Vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. Toim. Juhana Aunesluoma ja
Martti Häikiö. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö ja WSOY 1995
Karttaa klikkaamalla saat kartan suurennettuna
Oulussa oli noin 1 100 miehen vahvuinen venäläisvaruskunta sekä lähes tuhat punakaartilaista. Tilanne kärjistyi 30.1.1918, kun noin 300 suojeluskuntalaista yrittivät riisua venäläisiä aseista. Lukumääräisesti ylivoimaiset punaiset saartoivat suojeluskuntalaiset, joita avustamaan lähetettiin vahva valkoisten osasto etelästä. Valkoisten hyökkäys kaupunkiin alkoi aamulla 3.2. neljän osaston voimin ratsumestari Hannes Ignatiuksen johdolla. Hyökkäystä tukivat everstiluutnantti Vilho Petteri Nenosen Oulujoen pohjoisrannalle ajetut tykit.
Ylivoiman turvin onnistui valkoisten päästä kaupunkiin etelästä ja iltapäivällä vallattiin Oulun työväentalo, johon loppui punaisten vastarinta. Raatinsaarelta saivat valkoiset osakseen vielä joitakin venäläisten laukauksia. Venäläiset antautuivat illan aikana.
Taistelussa kaatui 26 punaista ja haavoittui 26. Valkoiset menettivät 33 kaatuneina ja 34 haavoittuneina. Venäläisten menetykset jäivät passiivisen toiminnan vuoksi muutamaan havoittuneeseen ja kaatuneeseen. Valkoiset saivat 700 punavankia. Oulun valtauksen jälkeen valkoisen Suomen selkäpuoli Peräpohjolassa oli turvattu.