Ruovesi
Lähde: Suomen Vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. Toim. Juhana Aunesluoma
Martti Häikiö. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö ja WSOY 1995
Karttaa klikkaamalla saat kartan suurennettuna
Helmikuun alussa punaiset olivat Pohjois-Hämeessä hyökkäys- kannalla. Punakaartin ylimpänä sotilasneuvonantajana toimineen venäläisen eversti Svetshinkovin suunnitelmana oli tehdä päävoimilla läpimurto valkoisten rintamaan Ruovedellä ja katkaista rautatie Haapamäellä.
Hyökkäys alkoi 13.2. noin 700 venäläisen ja punaisen voimin. Vastassa oli 540 suojeluskuntalaista johtajanaan jääkäri Paul Wallenius. Punaisten joukossa oli noin 550 venäläisiä, mm. pääkallotunnuksin ja mustin lipuin varustautuneita anarkistimatruuseja.
Matti Laurilan johtamat lapualaiset olivat asemissa Pekkalan kartanolla. Pääpuolustussuunta oli metsänreunassa kohti länttä, vastapäätä Jokelan- ja Pirulanvuoria.
Venäläismatruusien rynnäkkö johti aivan kartanon tuntumaan ja osa valkoisista lähti jo jään yli pakoon, mutta konekiväärein saivat lapualaiset täpärästi pidettyä asemansa. Hyökkäjien tappiot olivat joitakin kymmeniä miehiä ja puolustajat menettivät yhden haavoittuneena. Pekkala jäi lujasti valkoisille.
Yli-Pohjan kylää puolustaneet 60 vöyriläistä olivat tukalassa asemassa. Nähtyään, että Pekkalasta pakeni miehiä antoi vöyriläisten johtaja jääkäri Viljakainen peräytymiskäskyn. Poistumista suojasi ylioppilas Eljas Erkko muutaman miehen kanssa. 14.2. palasi Erkko takaisin ja ajoi kylässä olleet heikot punaiset voimat pois. Tilanne Jäminkipohjassa säilyi ennallaan, aina valkoisten yleishyökkäykseen asti maaliskuussa.