Prokuraattorina
Toukokuun lopussa alkoi Turussa työväestön yleislakko, jonka sovittelemisessa tarvittiin
P.E. Svinhufvudin apua, samoin Suodenniemellä ja Pietarsaaressa.
Heinäkuussa 1917 vasemmistoenemmistöinen eduskunta sääti valtalain, jonka mukaan korkein valta kuului eduskunnalle poisluettuna ulkopolitiikka ja sotilasasiat. Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia vaan antoi manifestin Suomen eduskunnan hajoittamiseksi.
Valtalain kohdalla Svinhufvud joutui ristiriitaiseen tilanteeseen. Hän ei hyväksynyt valtalakia, mutta ei kuitenkaan halunnut yhtyä manifestin perusteluihin. Kun äänestettiin manifestin julkaisemisesta, P.E. Svinhufvud piti manifestia laittomana, mutta esitti kuitenkin myös perusteluja sen puolesta. Manifesti päätettiin julkaista, eikä Svinhufvud merkinnyt vastalausetta senaatin pöytäkirjaan. Eduskunta hajotettiin.
Kesällä 1917
- Venäläiset sotilaat aiheuttivat järjestyshäiriöitä
- Suojeluskuntia perustettiin lisää järjestyksen turvaamiseksi
- Ruokapula ja viljavarastojen takavarikot
H.J. Viherjuuri, H. Kekoni: Ukko-Pekka, Kuvakirja P. E. Svinhufvudin elämästä, Otava 1936
Martti Häikiö: Kansallisbiografia, SKS
Tampereen yliopiston historiatieteen laitos: Suomi 80