P.E. Svinhufvud

P.E. Svinhufvudin puhemiehenä pitämiä puheita

Ensimmäiset yksikamariset valtiopäivät 1907

Teidän ylhäisyytenne!

Armollinen Julistuskirja 4 päivältä marraskuuta 1905 on merkkikäänne Suomen kansan vaiheissa. Se poisti vieraan hallitusjärjestelmän; se on lähtökohtana uudelle kehitysjaksolle. Siinä lausuttiin myös nykyisen Eduskunnan syntysanat. Riemulla on kansa tervehtinyt tätä uudistusta jonka kautta kaikille Suomen kansalaisille, miehille ja naisille, on suotu yhtäläinen vaikutusvalta Kansaneduskunnan kokoonpanoon.

Hallitsijansa kutsumuksesta kokoontuu Suomen Eduskunta nyt ensikerran 1906 vuoden valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Se työ, minkä yhteiskunnan kaikkien kerrosten lähettämät edustajat suorittavat, on parhaiten saavuttava kansan luottamuksen. Samoin on edustajain yhteistoiminta omiansa tasoittamaan eriävät mielipiteet sekä saattamaan kansalaiset keskinäiseen ymmärrykseen. Ja ennen kaikkea johtavat tähän toivottuun tulokseen toimenpiteet vähäväkisten taloudellisen tilan parantamiseksi ja henkiseksi kohottamiseksi, minkä Eduskunta tuntee yhdeksi kaikkein tärkeimmistä tehtävistään.

Samalla kun Suomen kansa uuden Eduskunnan työstä odottaa suotuisia tuloksia, samalla se myöskin vakaasti luottaa siihen, että ne ylevät periaatteet: Suomen oikeuden arvossa pitäminen ja Suomen kansan perustuslaista säädettyjen oikeuksien kehittäminen, jotka Keisarillinen Majesteetti marraskuun manifestissa on julistanut, tulevat toteutumaan niilläkin aloilla, missä se tähän asti ei ole tapahtunut.

Suomen kansan ylimpänä toivona on omistautua sivistystehtävänsä suorittamiseen ja kansallisen olemassaolonsa voimassapitämiseen, ja tämän toiminnan varmimpana turvana se pitää Suomen sisällistä itsenäisyyttä.

Suomen Eduskunta pyytää minun kauttani Teidän Ylhäisyytenne saattamaan nämät Suomen Eduskunnan alamaisten kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Suomen Suuriruhtinaan tietoon.

Toiset yksikamariset valtiopäivät, vuosi 1908

Teidän Ylhäisyytenne!

Suomen uusi Eduskunta kokoontuu nyt toisille valtiopäivillensä ryhtyäkseen vastuunalaiseen tehtäväänsä. Ensi sijassa on Eduskunta omistava työnsä sille annettavien tärkeiden uudistusehdotusten käsittelemiseen. Näiden uudistusten toteuttamista Suomen kansa hartaasti odottaa ja toivoo niiden edistävän sisällisten olojemme rauhallista kehitystä.

Sen jälkeen kun Eduskunta viime syksynä hajaantui, on sattunut tapauksia, jotka ovat suuresti huolestuttaneet kansaamme. Niinpä on erääseen maamme korkeimmista virastoista, vieläpä laeistamme poikkeavalla tavalla, nimitetty mies, joka tehokkaasti on ottanut osaa sen järjestelmän toimeenpanemiseen, minkä Keisari ja Suuriruhtinas jalomielisesti 4 p:nä marrask. 1905 antamallaan manifestilla lopetti. Muutamissa Keisarikunnan valtiollisissa piireissä on Suomea vastaan esiintuotu syytöksiä, jyrkästi totuudesta poikkeavia, ja niiden nojalla tehty vaatimuksia maamme valtiollisen aseman ja yhteiskuntajärjestyksen järkyttämiseksi. Yhtä perusteettomia kuin nuo syytökset ovat, yhtä selvästi niihin nojautuvat vaatimukset toteutettuina tuottaisivat maallemme turmion.

Suomen kansa on aina ollut valmis täyttämään velvollisuutensa valtakuntaa kohtaan, josta kulunut satavuotinen ajanjakso on todistajana. Mutta se on myöskin tietoinen siitä, että sen isiltä peritty ja hallitsijain vahvistama oikeusjärjestys on välttämätön ehto sen sisällisen kehityksen häiritsemättömälle kululle. Ja Suomen kansa luottaa siihen, että se edelleen on saapa sen suojassa elää.

Suomen Eduskunnan puolesta esilletuon Eduskunnan alamaisen kunnioituksen ja uskollisuuden hänen Keisarilliselle Majesteetillensa Suomen Suuriruhtinaalle.

Kolmannet yksikamariset valtiopäivät, vuosi 1908

Teidän Ylhäisyytenne!

Uusien vaalien jälkeen kokoontuu Suomen Eduskunta perustuslakien mukaisesti ottamaan osaa valtiotalouden järjestämiseen ja lainsäädäntöön sekä käyttämään anomusoikeuttaan. Monet tärkeät uudistustoimet odottavat ratkaisuansa ja Eduskunta on niille omistava vilpitöntä harrastusta ja uutteraa työtä.

Kaiken edistyksemme edellytyksenä on, että se valtiollinen asema ja oma oikeusjärjestys, jonka turvissa Suomen kansa on saavuttanut aineellisen ja henkisen kehityksensä, pysyy eheänä voimassa.

Tämän aseman ja oikeusjärjestyksen kulmakiviä on myöskin Suomen oma hallinto ja Suomen asiain itsenäinen käsittely ynnä välitön esittely Hallitsijalle suomalaisten miesten kautta. Jokainen toimenpide, joka sisältää poikkeuksen tästä, täytyy käsittää Suomen oikeuden syrjäyttämiseksi ja on seurauksiltaan turmiollinen. Senpä vuoksi ovat muutamat viimeaikaiset toimenpiteet kansassa herättäneet vakavaa huolta ja kansan harras toivomus on, että perustuslain mukaiset olot tässä kohden saataisiin turvatuiksi. Siten vahvistuisi se luottamus, jonka aina tulee vallita Hallitsijain ja kansan kesken.

Pyydän Teidän Ylhäisyyttänne esiintuomaan Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle Eduskunnan alamaisen kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet.

Vuoden 1909 ensimmäiset valtiopäivät

Avajaisissa SVinhufvud piti puheen, joka johti viikkoa myöhemmin eduskunnan hajoittamiseen. Puheen ei katsottu olleen Keisarilisen Majesteetin lausuman toivomuksen mukainen.

Teidän Ylhäisyytenne.

Suomen Eduskunta ryhtyy työhönsä aikana, jolloin Suomen kansan mieltä synkistyttää tieto siitä, että Suomen asiain esittelyssä Korkealle Hallitsijallemme edelleen noudatetaan järjestystä, joka on soveltumaton Suomen lakeihin ja käytännössä tuhoisa.

Luottaen siihen että ne alamaiset esitykset, jotka Eduskunta samoin kuin keisarillinen Suomen senaatti jo ovat tästä järjestyksestä tehneet, eivät jää armollista huomiota vaille, pyytää Suomen Eduskunta minun kauttani Teidän Ylhäisyytenne saattamaan Eduskunnan alamaisen kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa Keisarille ja Suurirulitinaalle.

Vuoden 1909 toisten valtiopäiväin avajaiset

Teidän Ylhäisyytenne. Suomen eduskunta on uusien vaalien jälkeen kokoontunut täyttämään omia tärkeitä tehtäviään lujasti luottaen oikeuden voimaan ja pyytää kauttani saada esittää Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle alamaisimman kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet.

Vuoden 1910 ensimmäiset valtiopäivät

Svinhufvud esitti seuraavan puheen ennen valtiopäivien avajaisia, jotta edustajat voisivat siitä lausua mielipiteensä.

Teidän Ylhäisyytenne!

Vajaan kolmen vuoden kuluessa on Suomessa toimitettu neljät yleiset vaalit ja eduskunta kokoontuu uudelleen alottaakseen työtänsä. Sen oikeuden mukaan minkä V. J:n 24§ myöntää eduskunnan puhemiehelle, katson velvollisuudekseni tässä ilmituoda kansan murheen Hallituksen nykyisestä toiminnasta. Oikeusjärjestystä on tärkeissä kohdin syrjäytetty, niinpä sotilasasiain järjestämiseksi annetun armollisen julistuskirjan kautta, niinpä eräillä toimenpiteillä valtioraha-asiain alalla. Maan korkeimpaan hallintolaitokseen, Keisarillisen senaatin talousosastoon on nimitetty jäseniä, jotka ovat maalle ja oloille aivan vieraita eivätkä voi tyydyttävästi tärkeätä tointansa hoitaa. Ja edelleen jatkaa Venäjän Ministerineuvosto lainavstaista Suomen asiain käsittelyänsä. Täten on kansan kehitys, maalle arvaamattomaksi vahingoksi ja Venäjän valtakunnalle mitään hyötyä tuottamatta, jälleen suunnattu pois perustaltaan, jonka Suomen korkeat Hallitsijat ovat sille taanneet. Suomen kansa ei kuitenkaan lakkaatoivomasta, että sen oikeus vastaisuudessa on tuleva tunnustetuksi.

Lausuen julki nämä kansan raskaat huolet, saan eduskunnan puolesta esittää sen alamaisen kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet Keisarilliselle Majesteetille, Keisarille ja Suuriruhtinaalle.

--

Koska puhe ei edustajien kesken saanut riittävää kannatusta, eikä Svinhufvudin mielestä puhemiehen pitänyt lausua valtaistuinsalissa sellaista, jota eduskunta ei tahdo lausuttavan, tuli lopullisesta puheesta hyvin lyhyt:

Eduskunnan puolesta ilmituon sen alamaisen kunnioituksen tunteet Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen ja Suuriruhtinaalle.

Lähde:
H.J. Viherjuuri, H. Kekoni: Ukko-Pekka, Kuvakirja P. E. Svinhufvudin elämästä, Otava 1936